Search
  • Katja Sutela

Koronapäiväkirja: Kun elämä (sellaisena kuin sen tunnemme) pysähtyy hetkeksi

Kävin tuossa äsken laittamassa pihasaunaan tulet. Varovasti kävelin jäisen pihan poikki kipeällä polvella, jaksaen kantaa vain muutaman puun kerrallaan. Kaikkialla oli hiljaista. Pohjantähti siellä jo taivaalla näkyi sinisen hetken taittuessa mustaan. Mutta eipä minulla kiire mihinkään ollutkaan.

Tänään kaikki on muuttunut.

Koronavirus on tullut jäädäkseen ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kohtaa suurimman haasteensa vuosikymmeniin. Hallituksen tänään linjaamat päätökset mm. koulujen, museoiden ja teattereiden sulkemisesta, yli kymmenen hengen kokoontumisten kieltämisestä, rajojen sulkemisesta (suurella todennäköisyydellä) ja monesta muusta asiasta tuntuu vieläkin ihan käsittämättömältä. Meille, jotka olemme tottuneet länsimaisen liberalismin tuomiin vapauksiin, tämä on jotain ihan uutta.

Nämä rajoitukset saivat minut heräämään siihen, kuinka nopeasti kaikki voi muuttua. Kuinka hauraita me loppujen lopuksi ollaankaan! Ja kuinka sokeina olemme liitäneet kulutusyhteiskunnan meille viitoittamaan tietä - ostoskeskuksesta toiseen ja mantereelta toiseen selfie-keppi kädessä. Kuinka olemme kääntäneet katseemme toisaalle, kun oma planeettamme on voinut huonosti meidän välinpitämättömyytemme vuoksi.

Tämä virus lienee luonnon keino näyttää meille meidän pienuutemme. Että ihan kaikkea ei ihminenkään hallitse. Ja tällä välin luonto hengähtää, kun yhä useampi lentokone jää maahan, laiva satamaan ja auto kotiin. Ja me jäämme kotiin, olemaan niiden kanssa, jotka meille kaikista eniten merkitsevät.

Uskon, että me selviämme tästä yhdessä. Jospa nämä poikkeusolot saavat ihmiset keksimään uusia innovaatioita, jotka mahdollistavat kestävämmän ja terveellisemmän tulevaisuuden meille kaikille. Jospa tämä totaalinen pysähdys auttaa meitä tukemaan toisiamme yhä enemmän. Unohtamaan erimielisyydet ja puhaltamaan yhteen hiileen. Ehkäpä tämä on meidän sukupolvien "talvisota", jolloin yhtenä rintamana taistelemme isompaa vihollista vastaan. Varmaan haavoittuen ja vähän aikaa nilkuttaen, mutta taistelun jälkeen entistä läheisempänä ja yhtenäisempänä.

Keep calm and wash your hands!

0 views0 comments

Recent Posts

See All